Täällä voidaan edelleen huonosti. Eilen sama tauti sitten iski isäntäänkin ja oltiin molemmat huonovointisia. Se vielä menetteli, että toinen sairasti ja toinen hoiti koirat, mutta tämä oli jo katastrofi. Päivät menee nukkuen ja sen kyllä huomaa jo koirista. Peppi purkaa turhautuneisuuttaan jahtaamalla häntäänsä mitä ei yleensä tee ja Leevi yrittää koko ajan järsiä Pepin kuonoa, joka taas saa Pepin ärtymään. Huoh, toivottavasti jaksaisin kohta olla pystyssä sen verran, että saisin koirat lenkitettyä. Kyllä tällainen vaan vie voimat täysin...