Onpas taas kirjoittelu jäänyt. Kotona olen ollut kohta pari kuukautta, mutta aikaa ei mukamas ole kirjoitella tänne. Pepin kanssa ollaan aloitettu touhuta agilityn alkeita, enimmäkseen ollaan leikin lomassa opeteltu menemään tunnelista ja pussista. Olin niin varma, ettei meidän arkajalka uskalla koskaan mennä tunneliin tai vielä pahempaan pussiin, mutta neitihän yllätti minut aivan täysin. Tarvittiin vain namia ja iloisia kutsuhuutoja niin neiti sukelsi tuntemattomaan ja oli niin iloinen ulos tultuaan. Eikä sekään riittänyt. Saatuaan palkan suuhunsa oli jo pakko sukeltaa takaisin. Oli siinä ihanaa seurata toisen riemua. Leevi taas ei ole yhtään kiinnostunut esteistä, vaikka sillä olisi jo kokemustakin niistä kurssin muodossa. No kunhan saan tämän mahani pois tieltä niin aletaan treenailemaan myös Leevin kanssa. Pikkumies telmii mieluummin pallonsa kanssa pitkin pihaa tai istuu aidan takana pitäen vahtia tiellä kulkijoista. 

Peppi haluaisi olla suurena apuna kasvimaalla ja varsinkin kaikki juuri istutettu olisi kaivettava takaisin ylös. Riemulla ei ole rajoja jos jotain sieltä maasta löytyy, mutta muita ei aina naurata neidin touhut. Neidin harmitukseksi päätettiin isännän kanssa laittaa kasvimaalle matalat verkkoaidat ja näin on neidin pääsy evätty puutarhuriksi. Onneksi pihalta löytyy paljon muutakin sallittua tekemistä ja neiti nauttii omalla pihalla olosta suunnattomasti. Ihaninta taitaa kuitenkin olla, kun naapurin Viljo tulee moikkaamaan aidan taakse ja vähän uskaltaa jo rapsutellakin :) Leevi on rakastunut naapurin lapinkoira Sissiin ja onkin jo pusutellut neidin kanssa verkkoaidan läpi <3

Mökilläkin ollaan käyty ja saatiin olla niin ylpeitä koirista. Leevi käyttäytyi niin hienosti, kun saatiin mökille kylään mökkinaapuri. Poitsu osasi olla hiljaa ja tervehtiä rauhallisesti uutta tuttavuutta. Neiti oli rauhallinen oma itsensä ja keskittyi jalkapallo suussa juoksenteluun.