Tänään ihmettelin missä Leevi oli kun ei tullut luokse, vaikka ruokaa laittelin. Etsiskeltyäni hetken kuului olohuoneesta ihmeellistä ääntä. Peppi meni sitten sohvan luokse ja sieltä ilmaantuikin pieni kuono esille. Leevi oli sulloutunut sohvan alle, minne ei ole kyllä pentuaikojen jälkeen mennytkään. Näytti ihan siltä, ettei Leevi olisi sieltä mahtunut pois tulemaan. Pikkuherra kuitenkin liikkui vauhdikkaasti sohvan alla puolelta toiselle ja härnäsi mielinmäärin Peppiä, joka ei todellakaan mahdu Leevin piilopaikkaan. Sohvan alta tultiin välillä pois ja käytiin Pepin edessä tekemässä kierros, ja kun saatiin neiti perään, juostiin takaisin sohvan alle.


Eilen huomasin, etten voi laittaa seuraavan aamun ruokaa valmiiksi kuppeihin tiskipöydälle, koska Leevi ei saa itseään irti tuijottamasta tiskipöytää. Leevi malttoi istua kupin alla pari tuntia ja ei olisi silloinkaan luovuttanut ellei olisi raahattu väkisin yläkertaan nukkumaan.